Tulimme Andalusiaan ensimmäistä kertaa aistit avoinna, ilman suurempia etukäteisvalmisteluja. Aurinkorannikko, Costa del Sol, on Genevestä muutaman tunnin letomatkan päässä, ja näin marraskuussakin lämpöä riittää. Emme kuitenkaan ole mitään rannallamakoilijoita, tai turistikeskuksissa oleskelevia, vaan vuokra-autolla kuljemme mieluimmin katsomassa paikallista maisemaa ja elämää. Tällä kierroksellamme olemme jo kokeneet aurinkorannikon hulabaloon, tai oikeastaan näin talvella vain murto-osan siitä, mutta sekin oli tarpeeksi Torremolinoksessa. Myös surulliset, keskeneräiset loma-asuntoalueet tuli kierrettyä, saadaankohan niitä koskaan valmiiksi ?
Matka Sevillaan Rondan kautta näytti maan eri kasvot luonnon ja elinkeinojen osalta, oliivilehtoja vuoristoalueella ja maiseman tasaannuttua loputtomia peltoja. Siellä täällä oli isoja vuohilaumoja pienissä aitauksissa haciendojen lähellä, lehmiä emme ole nähneet lainkaan.
Sevillassa oli jo merenkulun vaikutusta suuren sataman ansiosta ja Cadiz, Atlantin rannalla, on se oikea satama- ja kaupankäynnin kaupunki. Cadiz, Euroopan vanhimmaksi kaupungiksikin mainittu, sijaitsee niemenkärjessä, vanha kaupunki on pienehkö, laajentuen mantereelle päin rantalomakohteeksi.
Joka paikassa näkyy maurien aikakauden vaikutus, aika, joka itse asiassa toi sivistystä Eurooppaan ja aika, jona niin muslimit, kristityt ja juutalaiset elivät rauhanomaisesti keskenään. Maurien ansiota on Jerezin sherry, ja nämä tapakset, jotka sisältävät kasviksia, lihaa ja kalaa.
Niin, tapakset… Tapas ruokalajina ei ole mitään tiettyä piiperrystä tai asettelua lautaselle viinilasin viereen, vaan ihan oma kulttuurinsa aterioida, juuri silloin kuin tekee mieli, ja yleensä kaikkea mahdollista maukasta, ja edullisesti. Sevillassa hotellimme vieressä oli kulmaravintola, baarituolit tai sitten seisomapaikkoja, tiskin takana hyöri kahdeksan henkeä ja tapakset olivat tyyliin pieni sämpylä täytettynä tai sitten kinkkuviipale rullalla, täytteenä esim. tonnikalaa.
Kulman takana toisessa bodegassa sai lautasella ratatouillea ja pinaatti-valkosipuli-kikhernemuhennosta, paistettua kalaa ja tietysti kinkkua.
Cadizissa ei edellämainittuja ruokalajeja ollutkaan, vaan listalta löytyi keitettyä kanamunaa bechamelkastikkeessa, herkullista ja tulista kikherne-katkarapukeittoa, paistettua perunaa Tulisessa tomaattikastikkeessa…
Aivan mahtava tapa syödä ja herkutella erilaisilla mauilla !
Huomenna etsiydymme kalaravintolaan kokeilemaan paikallisia kalaherkkuja.