Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Kilometrejä kertyi 1700 ja rapiat, kun piipahdimme Pääsiäisenä Kataloniassa, Espanjassa. Oikeastaan matkaidean saimme vasta Pääsiäisviikolla, kun säätiedotus ennusti tänne viileätä ja sateista, ja mieli teki aurinkoon ja lämpimään. Booking.com’ista löytyi mukava maatilamajoitus Tianasta, jonne koiratkin olivat tervetulleita, ja vain 14 km Barcelonasta vuoren rinteellä.

main2

Kiirastorstain iltana kymmenen maissa suuntasimme kohti etelää ja kolmen maissa aamuyöstä ja 520 km etelämpänä otimme neljän tunnin unet levähdyspaikalla.  Aamukahvit hörppäsimme huoltoasemalla seitsemän maissa, ja pissatimme koirat. Ajelimme Figueres’iin ja vietimme muutaman tunnin Salvador Dalin teatterimuseon lumoissa ihastellen ja ihmetellen taiteilijan aikaansaannoksia. Upea näyttely upeassa rakennuksessa  ja vanha kaupunki ympärillään houkutteli kujilleen, mutta maltoimme vain siemaista kahvit ulkona ja jatkoimme kohti Barcelonaa.

Dali-museo, Figueres

Dali-museo, Figueres

Dali-museon sisäpiha

Dali-museon sisäpiha

mujer

mujer

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Dalin graffiti

Dalin ”graffiti”

Saavuimme majapaikkaamme Tianaan seuraten pikkukylttejä ”Can Ballus” pitkin kapeaa ja mutkaista hiekkatietä ylös vuorelle aina tien päähän asti. Talon vahtikoira haukkui meidät tervetulleiksi. Ylis vähän yritti  isotella, mutta Pluto osoitti sille tyynesti tökkäämällä niskaan, että ei kannata, jonka jälkeen kaikki hyvin.

Tie majamaikkaamme

Tie majamaikkaamme

ja näkymä alas

ja näkymä alas

Majatalon takapiha

Majatalon takapiha

Kanala

Kanala

Illalla ajelimme vielä alas kaupunkiin katselemaan paikkoja ja kävimme kaupassa ostamassa tapastarpeita. Majatalo on Tianasta ylös vuoren rinnettä noin kolme km ilman lähinaapureita. Talon kukko kiekui aamusta iltaan, meitä se ei tosin häirinnyt.  Vuokrattavana talossa on neljä huonetta,  yhteisiä tiloja ovat olohuone ja varusteltu keittiö.  Pihalla on suuri katettu terassi sekä pieni vesiallas, jota ei ihan uima-altaaksi voi kutsua, siihen mahtuu noin kuusi aikuista helteillä viilentymään.  Tähän aikaan ”keväästä” allas ei ollut vielä käytössä.

Lauantaiaamuna ajoimme Barcelonan keskustaan ja saimme auton parkkihalliin, josta kävelimme ostoskatua pitkin vanhaan kaupunkiin. Väkeä oli liikkeellä ruuhkaksi asti, joten teimmekin treffit parin tunnin päästä ja niin saimme kumpikin omaa aikaa ”shoppailla”.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ostoskatu

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Shopping

Vanha kaupunki

Vanha kaupunki alkaa

Kapeita kujia

Kapeita kujia

Puolen päivän jälkeen olikin jo aika nauttia lounasta mukavassa, pienessä tapasbaarissa, joka tosin oli ihan turistialuella, mutta tapakset maistuivat.  Hintataso pikkusyömiselle on keskustassa aika kova verrattuna Sevillaan ja Cadiziin. Vanhassa kaupungissa riitti kiertämistä ja ihan vahingossa osuimme vanhan roomalaisfoorumin raunioille.

Augustuksen temppelin pylväät

Augustuksen temppelin pylväät

Roomalaisen katedraalin turistialueen ulkopuolelta löytyy pikkuputiikkeja, taidegallerioita ja kahviloita joka makuun.  Koirien kanssa teimme lenkin rannalla, jossa innokkaimmat auringonottajat jo makoilivat, mutta uimaan ei kukaan vielä ollut uskaltautunut.

Hiekkarantaa

Hiekkarantaa

IMG_0050

Päivän tarjous

"Riemukaari?"

”Riemukaari?”

Illan vietimme majatalossa kokkaillen ja jutellen barcelonalaispariskunan kanssa, jotka olivat tulleet 7kk ikäisten kaksospoikiensa kanssa rentoutumaan maaseudulle.

Barcelonan hymypojat

Barcelonan hymypojat

Sunnuntaina ajoimme taas keskustaan, kurvasimme La Sagrada Familian ohi, emmekä jääneet sinne turistilaumoihin, vaan veimme auton taas samaan parkkihalliin.  Vaelsimme La Ramblaa pitkin ihmisjoukossa myyntikojuja katsellen kohti satamaa. Krääsää riitti joka lähtöön, enimmäkseen turistirihkamaa, mutta satamassa oli antiikkimarkkinat, joiden tavaroita  tyydyimme kuitenkin vain katselemaan.  Kävelimme sataman rantaa auringosta nauttien, ja löysimme pikku tapasbaarin, jonne menimme lounastamaan.

Ramblan vilinässä

Ramblan vilinässä

muotokuvamalli

muotokuvamalli

Keskeneräinen La sarga

Keskeneräinen La sarga

se kuvatuin rakennus

se kuvatuin rakennus

Espresson paikka

Espresson paikka

Tangoa

Tangoa

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Piraattitavaran myyjiät valppaina, naruilla saa kamat kasaan hetkessä jos poliisi yllättää

Ajoimme vielä Parc Montjuiciin, kukkulalle kaupungin luonaispuolelle.  Sieltä oli upeat näkymät suurkaupungin ylle ja rahtisatamaan, joka oli pyhien takia hiljainen.  Montjuicin huipulle pääsee kabiineilla, samanlaisilla täällä kotipuolessa mennään laskettelukeskuksissa. Hupaisaa nähdä sellainen niinkin etelässä. Jaksoimme kävellä ylös ja alas, koiratkin nauttivat puiston hajuista puskineen.

Kabiinit kulkee

Kabiinit kulkee

Suurkaupunki

Suurkaupunki

Alukset redillä

Alukset redillä

Satamaa

Venesatamaa

Museolaiva Eulalia

Museolaiva Eulalia

Illalla majatalossa oli tarjolla illallinen kympillä per nuppi. Alkusoppa, kanaa ja uunivihanneksia sekä salaattia, jälkiruoaksi hedelmäsalaatti ja kahvit.  Eipä siinä raaka-aineilla paljon hintaa ole, jos noin halvalla ruokaa tehdään.  Ilta jatkui barcelonalaisperheen pikkuveljesten Nicholasin ja Ignation touhuja seuraillen.

Majatalon hedelmäpuu kukkii

Majatalon hedelmäpuu kukkii

IMG_0085

Koiralenkillä

Maanantai-aamu valkeni sateisena, joten starttasimme hyvillä mielin kymmenen aikaan kotia kohti.  Sade jatkui Montpellieriin saakka, sen jälkeen poutaa paitsi viimeiset 30 kilometriä kotilaaksossa taas tihuutti.  Autoja oli paluuliikenteessä runsaasti, mutta moottoritiet vetivät hyvin Lyonin kautta.  Ainoa hitaampi osuus oli Lyonin jälkeen, koska Pont D’Ainin siltatyömaalla oli vain yksi kaista käytössä.  Kotimatka kesti reilun 10 tuntia ja 800 kilometriä  vanhalla Scenicillämme, yllättävän tasaista menoa.

Ranskan moottoritiellä

Ranskan moottoritiellä

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Paluuruuhkassa Etelä-Ranskassa bongattu

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Hedelmäpuut kukkivat Etelä-Ranskassa

Vielä Andalusiaa

Matkan loppupään kuvaus tulee tässä.
Cadizista lähdimme kohti Tarifaa, joka on Manner-Euroopan eteläisin paikka. Ennen Tarifaa kurvasimme vielä katsomaan ylös kukkulalle Vejerin kaupunkiin päiväkahville. Vejer loisti valkoisine rakennuksineen ja näköala sieltä oli huikean kaunis.

Valkoinen Vejer

Valkoinen Vejer

Näköala Vejerin kaupungista

Näköala Vejerin kaupungista

Tarifa on erittäin suosittu purje- ja leijalautailukeskus, ja pienen kaupungin kaupat ovatkin lähinnä em. lajeihin keskittyneitä. Hiekkarannat ovat läntisellä puolella pitkät ja matalat, ja tuuli on tasainen, kuitenkaan aallot eivät pääse kasvamaan suuriksi, joten lautailu sujuu hyvin. Kuten muuallakin Andalusian kaupungeissa, Tarifassakin on erikseen vanha kaupunki ja uudempi osa.

Omaisuus auto katolla Tarifassa

Omaisuus auto katolla Tarifassa

Atlantin hienoa rantaa Tarifassa

Atlantin hienoa rantaa Tarifassa

Tarifan vanhaa kaupunkia

Tarifan vanhaa kaupunkia

Surffareiden paratiisi

Surffareiden paratiisi

Löysimme vanhasta kaupungista pienen saaristolaistyyliin vaaleanharmaan sävyin  remontoidun hotellin, jonne majoituimme viimeiseksi yöksi. Taas pienen hotellin etuja oli erinomainen palvelu ja ystävällinen henkilökunta!

Kaunis lattia Hotelli Misianassa

Kaunis lattia Hotelli Misianassa

Nälymä hotellin ikkunasta

Nälymä hotellin ikkunasta

Tarifan satama

Tarifan satama, josta 20 min laivalla Afrikan mantereelle

Kävelykierros hiekkarannoilla ja illalla kaupungilla päättyi hotellin vieressä olevaan pikkuravintolaan, jonka ahtaassa baarissa söimme vielä tapakset. Yllätys oli suuri, koska illan syömiset kustansi alle kympin oluineen ja viineineen.

Viimeisiä tapaksia Tarifassa

Viimeisiä tapaksia Tarifassa

Viimeisenä aamuna jätimme Tarifan ja navigaattoriin viimeinen etappi, Malagan lentokenttä. Rantatietä pitkin ajaen näimme Gibraltarin kukkulan, sekä otimme vielä tuntumaa aurinkorannikon hotellimaisemiin Benalmadenassa. Lopun matkaa ajoimme moottoritietä kauempana ja korkeammalla rannasta.

Gibraltar kaukaa

Gibraltar kaukaa

Löpöä kului koko reissulla reilu 50 euroa!

Löpöä kului koko reissulla reilu 50 euroa!

Easyjet lennätti medät takaisin kotiin, ja loppuilta kuluikin auton ratissa kerätessämme koiria kahdesta eri hoitopaikasta.

Espanjan fiilistelyä

Tulimme Andalusiaan ensimmäistä kertaa aistit avoinna, ilman suurempia etukäteisvalmisteluja.  Aurinkorannikko, Costa del Sol, on Genevestä muutaman tunnin letomatkan päässä, ja näin marraskuussakin lämpöä riittää.  Emme kuitenkaan ole mitään rannallamakoilijoita, tai turistikeskuksissa oleskelevia, vaan vuokra-autolla kuljemme mieluimmin katsomassa paikallista maisemaa ja elämää.  Tällä kierroksellamme olemme jo kokeneet aurinkorannikon hulabaloon, tai oikeastaan näin talvella vain murto-osan siitä, mutta sekin oli tarpeeksi Torremolinoksessa. Myös surulliset, keskeneräiset loma-asuntoalueet tuli kierrettyä, saadaankohan niitä koskaan valmiiksi ?

Malaga

 

Malagan satama

Paseo Maritimo Torressa

Sardiinigrilli

Mijaksen aasiparat

 

 

 

Sinistä ja valkoista auringossa

Rantaa Torressa

Kaikille jotain…

Matka Sevillaan Rondan kautta näytti maan eri kasvot luonnon ja elinkeinojen osalta, oliivilehtoja vuoristoalueella ja maiseman tasaannuttua loputtomia peltoja.  Siellä täällä oli isoja vuohilaumoja pienissä aitauksissa haciendojen lähellä, lehmiä emme ole nähneet lainkaan.

Oliivia ja vuoria

Ronda

Taloja kallionreunalla

Rondan tapaksia

Sitten Sevillaan

Sevillassa oli jo merenkulun vaikutusta suuren sataman ansiosta ja Cadiz, Atlantin rannalla, on se oikea satama- ja kaupankäynnin kaupunki.  Cadiz, Euroopan vanhimmaksi kaupungiksikin mainittu, sijaitsee niemenkärjessä, vanha kaupunki on pienehkö, laajentuen mantereelle päin rantalomakohteeksi.

Joulumarkkinat Sevillassa, tarjolla kaikkea mahdollista, jotta saa rakennettua joulunajan kuvaelman seimineen ja lampaineen. Siis vain ja ainostaan sitä tavaraa myytiin

Näitäkin laitetaan jouluasetelmaan…

 

Joka paikassa näkyy maurien aikakauden vaikutus, aika, joka itse asiassa toi sivistystä Eurooppaan ja aika, jona niin muslimit, kristityt ja juutalaiset elivät rauhanomaisesti keskenään.  Maurien ansiota on Jerezin sherry, ja nämä tapakset, jotka sisältävät kasviksia, lihaa ja kalaa.

Niin, tapakset…  Tapas ruokalajina ei ole mitään tiettyä piiperrystä tai asettelua lautaselle viinilasin viereen, vaan ihan oma kulttuurinsa aterioida, juuri silloin kuin tekee mieli, ja yleensä kaikkea mahdollista maukasta, ja edullisesti.  Sevillassa hotellimme vieressä oli kulmaravintola, baarituolit tai sitten seisomapaikkoja, tiskin takana hyöri kahdeksan henkeä ja tapakset olivat tyyliin pieni sämpylä täytettynä tai sitten kinkkuviipale rullalla, täytteenä esim. tonnikalaa.

Tapaksia C/ Jimiolla Sevillassa

Ihan mahtavaa

Valinnanvaraa löytyy

Hamevaki ! Eli omistaja on asunut 3 vuotta Suomessa opiskelujensa ajan, ja nyt pitää kauppaa Sevillassa myyden Marimekkoa ym. suomalaista. Ja haluaa muuttaa takaisin Suomeen. https://www.facebook.com/hamevaki.sevilla

Ja tapaksia

Joen vehreyttä

Flamenco näkyy katukuvassa

Sevillan katedraali on vaikuttava

Kolumbuksen mausoleumi katedraalissa

Näkymä Giraldan tornista

 

Tornissa on käytävä

Ja se torni, jossa on käytävä🙂

Olihan siellä Koirakin !

 

Cadizin tie

Castillo San Sebastian ja Atlantti

Plaza de las Flores

Iltavalot

Tapasvalikoimaa Cadizissa

Kulman takana toisessa bodegassa sai lautasella ratatouillea ja pinaatti-valkosipuli-kikhernemuhennosta, paistettua kalaa ja tietysti kinkkua.

Cadizissa ei edellämainittuja ruokalajeja ollutkaan, vaan listalta löytyi keitettyä kanamunaa bechamelkastikkeessa, herkullista ja tulista kikherne-katkarapukeittoa, paistettua perunaa Tulisessa tomaattikastikkeessa…

Aivan mahtava tapa syödä ja herkutella erilaisilla mauilla !

Huomenna etsiydymme kalaravintolaan kokeilemaan paikallisia kalaherkkuja.

Sevillasta Cadiziin

Sevillan sydämen hyvästelimme lauantaiaamuna kaupungin vielä melkein nukkuessa. Yöllä oli tullut vettä, mutta aamu oli aurinkoinen, eikä sääprofeetan sateinen lauantai koko Espanjaan pitänyt alkuunkaan paikkaansa. Lähdimme kohti Sevillan lentokenttää lähellä olevaan Outlet ostoskeskukseen. Sielläkään ei lama tuntunut, parkkipaikalla oli jo autoja reippaasti  ja ihmiset odottelivat ovien aukaisemista. Muutaman kassin (ja tunnin) kanssa tulimme autolle ja matka kohti Cadizia alkoi.

Moottoritietä matkaa Sevillasta Cadiziin tuli 120km, ja ensimmäinen tietulli tällä reissulla 6.95 . Yksi sadekuuro yllätti lähellä Cadizia, mutta suurempi yllätys oli poliisipartiot, jotka seisoivat tuloväylällä Cadiziin 50 m välein ja poliisiautoja joka puolella. Huruttelimme TURVALLISESTI niin pitkälle vanhan kaupungin päähän kuin pääsimme lähes yksin, sillä kaikki kadunvarren parkkipaikat vanhassa kaupungissa olivat puomitettu eikä siellä siksi ollut liikennettäkään. Atlannin aallot ovat astetta suuremmat, jos Välimereen vertaa. Vanha kaupunki näyttää todella houkuttelevalta kapeine ostoskujineen ja lukemattomine tapaspaikkoineen, joten nyt on mentävä! Lisää juttua myöhemmin.🙂

Löysimme hyvän hotellin vanhasta kaupungista, joten hyvää tuuria, koska Cadizissa on väkeä tänä viikonloppuna. Täällä on Ibero-American Summit -tapahtuma, jossa espanjalaiset  ja amerikkalaiset politikot käyvät keskustelua mm. huumekaupasta. Huhujen mukaan Espanjan kuningaskin olisi täällä! Siksi ne massiiviset poliisipartiot tullessamme Cadiziin. Tänään alkoi myös Cadizin 10. musiikkifestivaalit 17-25.11

Ostoskadut alkoivat ihan hotellimme ovelta ja väkeä kuin pipoa kujat tulvillaan. Lämmintä vielä illan pimetessä 20 astetta, vaikka aukioilla tuuli tuntui viileältä. Kaunis  vanha kaupunki, ei voi muuta sanoa! Ihan erilainen kuin Sevilla. Tapamme mukaan meille riitti ostoskierroksen jälkeen tapakset, jotka nekin maistuivat ihan erilaisilta Sevillaan tapaksiin verrattuna, hyviä molemmissa paikoissa. Mikäs sen nautinnollisempaa kuin maistella vatsa täyteen  toinen toistaan maukkaampia pikkuannoksia viinin ja oluen kera! Ja jälkiruuaksi lasillinen paikallista olorossoa! Koko lysti kahdelta hengeltä maksoi 25 euroa!

Torremolinos – Sevilla

Aamu valkeni Torressa pilvisenä ja tuulisena. Aamiainen oli yllätys yleislakkopäivän jälkeen, kun eilisaamuna tarjonta oli ihan ookoo, ainoastaan kahvikoneet reistailivat ja jonotuttivat väkeä. Tänä aamuna meno olikin jo toinen; kahvit tuotiin pöytään ja tarjoilijoita pörräsi salissa kiitettävästi, oli paikalla kokkikin paistamassa omeletteja. Ja ruokavalikoima oli huomattavasti laajempi, kuin eilisaamuna.

Hyvinsyöneinä pakkasimme auton ja otimme suunnaksi Rondan. Matkaa oli vähän toistasataa kilometriä ja se alkoi hulppeaa nelikaistaista moottoritietä pitkin Malagan ohi, ja sitten tavallista valtatietä pohjoiseen. Maisemat olivat karun kuivia, kukkuloiden rinteillä oli valkoisia talorykelmiä, uusia rivitalojen raitoja, sekä surullisen näköisiä keskeneräisiä rakennuksia.

Kiivettyämme ylemmäs näkyviin tuli varsinainen tuulimyllyjen ylänkö. Satoja tuulimyllyjä jauhamassa sähköä vuorten laet täynnä horisonttiin asti. Paljonkohan Espanja tuottaa täällä tuulisähköä ? Piti oikein pysähtyä kuuntelemaan, minkälaista ääntä ne pitävät, ja kyllä siitä rivistöstä humina kuului, mutta emme nyt osaa sitä niin kommentoida, kun ei pysähdyksemme kauaa kestänyt.

Maisemat olivat välillä kuivan karua kukkulaa ja sitten korkeampien vuorien välissä todella vehreää, oliivipuulehdot raidoittivat rinteet vihreän nurmikon yllä.

Rondassa ajoimme auton suoraan parkkihalliin (on sitä jotain opittu jo) ja kuljimme puiston läpi ihailemaan äkkijyrkkää pudotusta. Kaupunki sijaitsee tasaisella ylängöllä, joka putoaa suoraan alas jyrkkään laaksoon. Varsinainen uusi ja vanha kaupunki yhdistyy sillalla, joka ylittää rotkon, sen molemmilla puolilla on rakennettu talot ihan rinteen reunaan asti. Jylhää maisemaa riitti !

Rondasta lähdimme ajamaan kohti Sevillaa, ja maisema oli jälleen kukkulaa ja oliivilehtoa, kunnes maasto tasottui yhtäkkiä ja alkoi olla pelkästään peltoa. Näyttävät tehneen joulukylvöt juuri, koska pellot olivat äskettäin muokattu ja joissan oli jo vihertävää orasta.

Sevillaan ajoimme sisään keskustaan, ja taas suorana parkkihalliin. Majapaikaksi löytyi hostelli Picasso, joka on juuri sen tasoinen, että huomenissa hakeudumme uuteen majapaikkaan.

Ilta kierreltiin Sevillan katedraalin ympäristössä, tietysti paikalliset kauppakadut piti tarkistaa. Iltapalaa lähdettin nauttimaan yhdeksän jälkeen, kuten maassa on tapana ja hakeuduimme syrjään keskustan turistipaikoista ja pikkukujilta löysimme lukemattomia tapaspaikkoja ja bodegoita, joten valinnanvaraa oli. Päädyimme aika kansoitettuun tapasravintojaan, jonka tarjonta oli erittäin maukasta. Anjovista ja roquefortjuustoa pienen sämpylän sisällä, kinkkurullan sisällä anjovista, tai tonnikalaa, samoin pieni lämmin sämpylä, jonka välissä lihaa ja omenaviipale… Nämä olivat vain muutama esimerkki, mitä maistelimme. Yhdeksän tapasta, kaksi olutta ja lasi punaviiniä, yhteensä 24 euroa, ja tapakset olivat sen kokoisia, että tulimme enemmän kuin täyteen niistä…

Sevillasta on turha etsiä brittibaaria tai hollantilaista ravintolaa, saattaa täällä irkkubaari löytyä, mutta tämä on oikeaa Espanjaa, ei mikään turistien kotipesä!

Huomenna katsastetaan sitten ne oikeat nähtävyydet, ja etenkin katedraali, josta löytyy Kolumbuksen hauta. Ja hakeudutaan toiseen hotelliin…

No on sitten nähty tämäkin paikka. Otettiin viikon loma ja lennähdettiin Easyjetillä Malagaan. Kaksi ensimmäistä yötä olemme Torremolinoksessa hotelli Melia Costa del Solissa, tänään olikin sitten yleislakkopäivä Espanjassa ja muuallakin Euroopassa suurimmissa kaupungeissa. Paha sanoa, miten se lakko vaikutti täällä, aika hiljaista tuntuu olevan tähän vuodenaikaan joka tapauksessa, täällä ovat vain eläkeläiset ja me🙂 Suomea kuulee joka kadunkulmassa, mutta britit ja hollantilaiset ovat ylivoimaisena enemmistönä, päätellen baarien ja kuppiloiden nimistä.
Päivä vietettiin käymällä Mijasin kaupungissa vähän ylempänä rannikolta, jossa tuettiin Espanjan kuralle päästettyä taloutta parkkisakkojen muodossa… Sitten ajeltiin pitkin Benalmadenaa ja muita rantakohteita takaisin Torreen. Kaupungilla käveltiin, mutta hiljaista oli. Voi vaan yrittää kuvitella, minkälaista täällä on sesonkina. Illallinen syötiin Carihuelan ranta-alueella paikallisessa pikkuravintolassa, palvelu oli erinomaista ja oikein kättelyt päälle, kun poistuimme paikalta. Ruoka oli ihan peruskauraa, sopat aluksi ja sitten sekalaista merenelävää, anjoviksia ja mustekalaa. Iltakävely takaisin hotellille teki hyvää.
Paikka elää turismista, ei täällä ole mitään originaalia, huomenna suuntaamme ensin kohti Rondaa ja sitten ehkä Sevillaan, mutta ajelemme kyllä mahdollisimman pieniä teitä, että pääsemme irti turisteille tarkoitetusta himpasta ja näkisimme sitä oikeampaa Andalusiaa.

Marraskuuta jo mennään ja täällä meneillään koululaisten toinen syyslomaviikko.
Ruska on lähes ohi ja Juran korkeimmat huiput hohtavat jo valkoisina.

Ensi lumi Juran päällä myrskyn aikaan.

Viime viikolla Genevenlaakson peitti pilvet, mutta ylhäällä mitä aurinkoisin syyspäivä!

 

Lokakuun säähän mahtui tyyntä ja myrskyä, lämmintä ja lunta. Geneven järvellä aallot nousivat taas yli metrin korkeuteen ja huonosti kiinnitetyt veneet ajelehtivat kivikoille taas kerran! Täällä kun ei veneitä nosteta ylös talvehtimaan, koska järvi ei jäädy.

Syysmyrskyn jälkiä.

Kylmä suihku jalankulkijoille.

La Toussant’a eli pyhäinpäivää vietettiin siis viime torstaina ja hautausmaat ovat
kukkaloistossaan! Täällä ei haudoilla viedä kynttilöitä.

Gexin hautausmaa kukitettuna.

Halloween huipentui keskiviikkoon 31.10. Pikkunoidat ja draculat hyppelivät vanhan kaupungin kujilla karkkeja kerjäämässä.

Pakkasta oli muutamana yönä lokakuun puolella, mutta sen jälkeen saimme vielä nauttia kesäisistä päivistä, lämpötila nousi yli 20 asteen. Nyt taasen on vuodenaikaan nähden normisää +8 ja aurinkoista!

Sieniä on tänä syksynä tullut tännekin, kiitos runsaiden sateiden! Leppärouskuja (paljon) ja suppilovahveroita (vähän) on säilötty pakastimet täyteen..
Suomestakin saatiin puolukkaa ja suppilovahveroita niin, että talvi on turvattu.

Ja sienimetsään, mars!

Metsä on antelias tänä syksynä!

Paras marjanpuhdistuslaite, liitetään imuriin. Toimii!

Ristiinan rantasauna syysiltapäivänä.

Hyvin tuulettuneet kengät naapurissa.

 

Viikon päästä olisi tarkoitus suunnata kohti Espanjaa, Malagaa. Isännällä on viikko lomaa jäljellä ja päätimme viettää sen autoillen Andalusiassa. Easyjet vie ensin Malagaan ja sieltä vuorkaamme auton. Lisää matkasta, kunhan palaamme.

%d bloggers like this: