Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for elokuu 2011

Viikon jatkunut helle alkaa tuntua jo liian lamaannuttavalta! Tänään on oltu sisällä ja nautiskeltu ihanan viileästä kivilinnastamme! Pikkupihammekaan ei houkutellut ennen iltakahdeksaa, jolloin aurinko laski Juran taa.
Viikolla kävimme parina iltana Geneven järvessä uimassa ja piknikillä. Versoix ja Coppet ovat molemmat mukavan pieniä rantakaupunkeja ja lähinnä meitä. Siellä voi koiratkin uittaa, ja  aallonmurtajien kiviltä on hyvä pulahtaa kirkkaaseen veteen.

Mont Blanc illansuussa

Pelastuskoirat valmiina...

Pitäisköhän tuokin sorsa pelastaa ?

Laituriin purjeilla

Lac Lemanin laivastoa

Kiva lelu

Ja vesi oli lämmintä

Pitkäksi venähtänyt Hummer Genevessä

Mainokset

Read Full Post »

Tänä kesänä on ajettu Ranskan, Italian ja Sveitsin moottoriteillä. Viime viikolla sattui silmiin uutinen Suomesta ja pitäähän sitä nyt laittaa kommenttia omista havainnoistakin.

Ranskassa liikennekulttuuriin kuuluu, että mitä pienempi ranskalainen auto, sitä kovempaa sillä on ajettava.  Tämä korostuu etenkin taajamissa ja maaseudulla, jossa pikku pösöt ja rellut painavat tajutonta ylinopeutta, oli keli ja vuorokaudenaika mikä hyvänsä.  Ja pahimmillaan ajetaan nauttineena muista tielläliikkujista välittämättä.  Suojatietä  toisaalta kunnioitetaan ja jalankulkijat ylittävätkin suojatien lähes katsomatta tuleeko autoja. Moottoriteillä noudatetaan kohtuudella rajoituksia, mutta liikenteen nopeuserot muistuttavat hyvin paljon suomalaisia, vaikka ajaisit kuinka lujaa, aina joku tulee takaa vielä nopeammin.

Italia, no, se on oma lukunsa…  Moottoritiellä mennään mikä autosta lähtee irti, nopeusrajoituksista ei välitetä edes työmaiden kohdalla, vaan vauhtia pitää olla riittävästi, ettei kukaan pääse ohi.  Taajamissa jalankulkijat ja pyöräilijät ovat vapaata riistaa, niitä ei väistetä, eikä anneta tilaa yhtään.  Ranskalaisten autoilijoitten kohteliaisuus suojatietä kohtaan pitää unohtaa Italiassa, siellä ajetaan päälle, jos astut suojatielle katsomatta liikennettä.

Viime viikolla tuli ajettua Sveitsissä lähes 500 km moottoritietä ja taas sai hämmästyä.  Nopeusrajoitus motarilla on 120 kilometriä tunnissa, ja se on se matkanopeus, jolla kaikki etenevät.  Tunneleissa ajetaan satasta, ja kyllä, ei yhtään kovempaa, ja tietyömaiden 60 kilometrin nopeutta noudatetaan!  Ei tarvitse työmiesten vilkuilla ylinopeutta ajavia, vaan voivat keskittyä töihinsä.  Liittymät moottoritielle tietyömaiden kohdalla ovat rytmitetty liikennevaloilla, jotka päästävät kakasi autoa kerrallaan liikenteeseen, jolloin ei tule sitä ryysistilannetta, mikä normaalisti saa moottoritien lopullisesti tukkoon.   Voi vaan kuvitella, kuinka italialaiset joutuvat painamaan jarrua sveitsiläisellä moottoritiellä hammasta purren ja mamma miaa huutaen, kun kovempaa ei pääse.  Taajamissa noudattaan suojateitä ja liikenneympyröiden vilkkusääntöjä luonnostaan, mutta tämän ovat sveitsiläiset oppineet jo äidinmaidossaan, säännöt ja lait ovat heille itsestäänselvyyksiä.

Muutama rivi auto-onnettomuuksista, numeroiden tarkkuus on ’Internet-tasoa’

There are about 270,000 accidents in Italy each year injuring 190,000 with 6,230 people killed.

There are approximately 125,200 accidents in France each year resulting in 169,660 injuires and 7,990 fatalities.

There are about 7,000 road traffic crashes in Finland each year, with 375 killed and 9,100 injured.   lähde

Numerot pitää tietysti suhteuttaa väkilukuun ja automäärään kussakin maassa…  Sveitsistä ei tuo sivusto osannut kertoa mitään. Googlaamalla saa erittäin yksityiskohtaista dataa esiin, perisveitsiläiseen tapaan…  Yhden tilaston löysin vuodelta 2004, tekijänä Uuden-Seelannin hallitus; tieliikenteen aiheuttamat kuolemat per 100 000 asukasta:

Sveitsi 6.9, Suomi 7.2, Ranska 9.2, Italia 9.7

Eli suhdeluku on nähtävissä tässäkin, tosin Suomen autokanta ja väkiluku ottaen huomioon, tilasto näyttää vähän erilaiselta.

No, ajetaanpas turvallisesti ja rauhallisesti rajoituksia noudattaen itse kukin !


Read Full Post »

Geneven juhlaviikkojen ilotulitus

Tässä viikonlopun kuvia Geneven ilotulituksesta. Päätimme sitten lähteä välivuoden jälkeen paikan päälle katsomaan ja kokemaan juhlaviikkojen huipentuma!
Ja olihan siellä taas uutisten mukaan 500 000 katsojaa ollut, mutta ihmeen rauhallisesti kaikki sujui. Tehtiin ikkunaostoksia ja syötiin malakoffeja (sveitsiläisiä juustopalleroita)
ja haahuiltiin ihmisvirran mukana, kunnes näytös alkoi. Tunnin kestävä rakettien paukunta sai aikaan aikamoisen savuverhon kaupungin ylle ja ruuti haisi niin että kurkkua korvensi!
Mutta olihan se Upeeta kuulla musiikki ja tuntea tärinä ihan läheltä!

Read Full Post »

Ja taas kaikki hitit perakkain!!!

Read Full Post »

Ja lavalla ikinuori Suzi!!!

Read Full Post »

Lauantaina teimme automatkan tutustuen lähiseudun pikkukyliin.

Vulbens, laakson länsipäässä rinteellä, viini- ja hedelmätarhoja täynnä ja näkymät itäänpäin ovat hienot. Vuache-vuoren eteläpuolella taas on korkeita kukkuloita ja matalia laaksoja, joista ei näe ympäröiviä maisemia kovinkaan hyvin, mutta kylät ja taajamat ovat erilaisia ulkonäöltään, enemmän perinteisiä, kuin omalla kotiseudullamme. Frangyssa kiertelimme ja totesimme kaupungin hieman nuhjuisen näköiseksi. Suunnistimme edelleen pikkuteitä pitkin Cercieriin, josta löytyi jälleen suuria hedelmätarhoja, sieltä Annecyn pohjoispuolelta Groisyyn ja edelleen Thorens-Glieresiin. Siellä sade yllätti meidät ja kävimme Petit Casinossa hankkimassa vähän lounastarpeita, jotka söimme autossa. Kello oli niin paljon (15:00), ettei mikään lounaspaikka enää tarjoillut ruokaa maan tavan mukaan.

Matkamme jatkui ylöspäin kapeaa ja mutkaista tietä. Nousimme Plateau de Glieresille, josta löysimme vaikuttavan monumentin Ranskan vastarintaliikkeen muistoksi. Ylänkö oli vuoden 1944 alussa merkittävä paikka, jonne liittoutuneet pudottivat lentokoneesta täydennyksiä vastarintaliikkeelle ja siellä käytiin myös taisteluita Saksan armeijan ja vastarintaliikkeen välillä. Paikka on suosittu ulkoilualue patikkareitteineen  ja talvella varmaan murtsikkahiihtoa ja lumikenkäilyä. Mukavan näköisiä ravintoloitakin oli ainakin neljä.

Glieresin tervetulotoivotus

Ei ihan vielä ylängöllä

Tästä se alkaa

Vaelluskartta

Vastarintaliikkeen muistomerkki

Kaatuneiden muistoksi

Itään tasangolta

Ylängöltä laskeuduttiin itäpuolelta alas sitten todella kapeaa ja mutkaista tietä, sinne ei ole asiaa linja-autoilla tai matkailuautoilla, hyvä, että kaksi henkilöautoa mahtuu kohtaamaan toisensa. Olimme lähellä La Cluzasia, yhtä suosittua laskettelukeskusta, mutta kurvasimme alas Bonnevilleen ja moottoritielle takaisin kotiin. Uusia maisemia ja kyliä tuli nähtyä, eikä ollenkaan kaukana Genevenlaaksosta.

Read Full Post »

Otsikko oli viime viikon suosikkilausahdus paikallisten suussa, kun lomakausi alkoi täällä Keski-Euroopassa. Se tietää hiljaisuutta työpaikoilla ja armotonta ruuhkaa moottoriteillä.  Suomalaisia ystäviämme on lähtenyt autolla Suomeen, matkaa Rostockiin täältä on reilu 1200 kilometriä,  ja se on tänä kesänä suoriuduttu 19 tunnissa yhtämittaa ajettuna. Toinen suomalaisauto vietti matkalla yön hotellissa Frankfurtin liepeillä, mutta ruuhkaa oli silloinkin riittämiin.

Torstain Chamonixissa käynnin jälkeen riitti neljä päivää ohjelmaa lähiseudulla. Isäntäväki kiersi ystävien kanssa katsomassa Geneven juhlaviikkojen valmisteluja perjantaina, joitakin laitteita ja telttoja oli jo pystytetty, mutta paljon oli vielä tehtävää.  Tosin Jardin Anglais’issa on ollut jo viikon verran ’Pre-Fete’ ilmaiskonsertteja.

Horlogerie Fleurie, Geneve

Katuperformanssi

Lauantaina vierailtiin Sveitsissä Morgesissa Harley Davidson liikkeessä koska vieraat ovat intohimoisia motoristeja ja omistavat yhden harrikan.  Liike on sveitsiläiseen tapaan viimeisen päälle ja täynnä kaikkea harrikkarekvisiittaakin, jopa HD-koirankakkapusseja !!! Siinä liikettä ja valikoimaa silmäillessä tuli väkisinkin mieleen, kuinka taitavasti amerikkalainen brändi menestyy maailmalla, kuten mäkkärit ja Apple.

Pyörät auringossa

Lauantai-iltana suunnistettiin Guitar-en-scene festareille kuuntelemaan Steve Lukatheria ja Joe Satriania. Mainittujen välissä esiintyi ranskalainen bändi, Electric Ducks, nuoret kundit, jotka ovat tosiaan opetelleet AC/DC:nsä viimeisen päälle. Samanlainen kokoonpano ja maneerit, ja osasivat soittaakin!  Pelastimme myös bändin illan, kun ostimme levyt ja jahtasimme nimikirjoituksetkin.

Kitarasankari Lukather

Steve Lukather, entinen Toton kitaristi

Festaritunnelmaa

Electric Ducksin kitaristi Yannick

Rock'n Roll

Joe Satriani

Valoshow

Sunnuntaina kävimme Nyonissa katsomassa rantakirppistä, väkeä ja tavaraa oli taas kiitettävästi helteisessä säässä.  Kelit ovat olleet nyt lämpenemään päin, vielä viime viikolla oltiin alimmillaan 12:ssa asteessa vesisateessa, mutta nyt nautitaan melkein kolmenkymmenen asteen lämmöstä.

Peilausta

Nätti kaappi

Kukahan tämä oli ?

Maanantaina kävimme vielä koukkaamassa Montreuxissa, jossa valmisteltiin jo maanantai-illan Sveitsin kansallispäivän juhlia.  Liikennettä ei ollut nimeksikään moottoritiellä, koska ihmiset nauttivat vapaapäivästään. Montreuxin keskustassa pääsi mukavasti liikkumaan ja aurinko helli järvenrantakaupunkia. Illalla ihailtiin Sveitsin puolen ilotulituksia, maan tapaan kaikki ampuivat raketit yhtäaikaa kello 22 ja laaksossa räiskyi ja paukkui väriloisto.

Lac Leman Montreuxissa

Parc Mannerheim

Territetin ranta

Ranskassa oli normaali työpäivä maanantaina, ja aamulla ovemme takana kävi myös puuseppä, joka ilmoitti tulevansa tiistai-aamuna rakentamaan pihaportaita.  Aluksi toimitus piti olla toukokuussa, sitten heinäkuun ensimmäisellä viikolla, mutta ranskalaiseen tapaan aika on venyvä käsite.  Eikä voi kuin ihailla ammattimiehen työtä, joka teki portaita kuin huonekalua, tarkasti ja varmasti. Tänään keskiviikkona viimeistelyn jälkeen ne ovat valmiit.  Kyllä nyt kelpaa mennä pihalle, koiratkin alkavat jo tottua.  Ylis oli käärmeissään kaksi päivää, kun ei päässyt aidalle vartioimaan, mutta uusiin portaisiin tehtiin pieni rako, joten nyt pääsee vahtikoira vakiopaikalleen.

Upouudet !

Ylis ja oma kulkuaukko

Read Full Post »

%d bloggers like this: