Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for lokakuu 2010

Paluu kotiin

Sveitsin kierros on tehty.  Koirat kerättiin paluumatkalla hoitopaikoista ja tultiin kotiin.  Mukava viikonloppu takana, melkein 600 kilometriä, ja tässä suurinpiirtein reitti; -Lausanne-Martigny-Sion-Visp-Zermatt-Visp-Lötschberg-Kanterdeg-Interlaken-Thun-Bern-Yverdon Les Bains-Lausanne ja kotiin.  Ajoimme Geneven järven itäpuolelta Valais’in laaksoon ja sieltä Zermattiin.  Valais’in laaksosta oikaisimme autojunalla Bernin alppien ali Interlakeniin yöksi.  Sunnuntaina matkasimme kotiin Sveistsin pääkaupungin Bernin kautta.

Kielialueet olivat hämmästyttävän erilaiset.  Valais’in laaksossa oli saksankieli vallitsevana, itse asiassa swissdeutch, joka kirjoitetaan kuin saksa, mutta lausutaankin sitten *hieman* eri tavalla.  Puhetta kuvaa se, ettei isäntä voi kuunnella swissdeutchia hymyilemättä…  Varsinainen saksankielinen alue on kuitenkin Bernin alppien pohjoispuoli, mutta siellä taas paikalliset käänsivät keskustelun sujuvasti englanniksi, kun isäntä yritti solkata koulusaksaansa.

Bernistä lähdettyämme kohti Lausannea noin 20 kilometrin jälkeen moottoritien varressa oli sitten jo ranskankielinen mainos.  Tuntui mukavalta tulla Yverdon les Bainsiin, jossa kuuli pelkkää ranskaa.

Tarkempaa matkakertomusta saatte odottaa muutaman päivän, nyt pitää levätä ja nautiskella takkatulen lämmöstä.

Mainokset

Read Full Post »

Lounas Zermatissa

Olemme Zermatissa lounaalla, perusnahkahousuannokset; juusto-omeletti seka paistettua kananmunaa, juustoa ja kinkkua. Yllattavan saksalaista kaikki taalla!

Matkakertomusta pukkaa, kunhan paasemme hotelliin.

Ja Ingrid oli niin tyytyvainen, kun naki Matterhornin, kuin myos mina! Pilvet pahukset peittivat sen, ihan viime hetkella tulimme…

Read Full Post »

Koululaisten syysloma ja tytär lähdössä jo toisena peräkkäisenä syksynä isän työkaverin luokse  irlantilaisranskalaiseen perheeseen maalle Grenoblen lähelle nauttimaan lapsista ja hevosista.  Siellä odottaa innoissaan myös perheen isoäiti (eläkkeellä oleva ranskanopettaja) kovasti oppilastaan taas ranskan intensiiviopetukseen. Viime syksynä isäntäväki haki kotiin rättiväsyneen tyttären; viikko oli ollut täynnä toimintaa ranskan kielellä, ja se taisi olla vähän rankkaa vain kolmen kuukauden täällä asumisen jälkeen. Nyt kieli sujuu jo paljon paremmin ja tytär odottaa innolla ranskanopetusta! Toisaalta, tytär on juuri tavannut ranskalaisen pojan täällä, joten eiköhän se kieli nyt viimeistään ala laulamaan.

Maastonakit viedään tänään hoitoon ja me isäntäväen kanssa suuntaamme kohti Sveitsin alppeja huomenna aamuhämärässä. Tuskin maltamme odottaa huomiseen. Tänään pitää mennä ajoissa matkalaukkuun, että varmasti pääsemme mukaan aamulla kukonlaulun aikaan…  Aikovat ottaa hiihtovälineet mukaan, jos jostain löytyisi jo lunta.  Käytännössä se tarkoittaa kiipeämistä yli 3000:een metriin, mutta on niitä paikkoja jo auki.  Wau, Ingridin kanssa tuskin maltamme odottaa niitä maisemia.  Tässä yksi mahdollinen kohde, Saas-Fee. JIHUU !

Read Full Post »

Tien päällä

Isännän kyydissä välillä näkee liikenteessä hauskoja asioita.  Kuten eilen tämä Rando-Car !  Ranskalaiset ovat intohimoisia matkailijoita, ja siihen tarkoitukseen tehtyjä autoja on joka lähtöön.  Viime kesänä jopa yksi kokoluokkaa SUURI matkailuauto veti perässään pikku Toyotaa.  No sillähän on hienoa huristella pois leirintä-alueelta, kun mieli tekee, ei tarvitse fillareita tai julkisia käyttää.  Mutta tämä rando-malli olikin aika vinkeä, Lagunan vetokoukkuun vaan kiinni ja menoksi… Pitäisiköhän hankkia ? 😀

Puuduttavassa autojonossa seistessä isäntä rupesi tavaamaan yhtäkkiä; ’Toyota I-t-ä-k-e-s-k-u-s’.  Edessä oli supisuomalaisissa rekisterikilvissä oleva auto, vähän se näytti erilaiselta, kun tavallisesti silmissä vilahtelee vain Sveitsiläiset ja Ranskalaiset kilvet !  Terveisiä vaan, jos joku auton tunnistaa siitä !

 

Jep, Toyota Itäkeskus !

 

Kello on kuvanottohetkellä muuten kuusi paikallista aikaa illalla, eli tunnin jäljessä Suomesta.  Ja aurinko paistaa, kyllä rotan kelpaa köllötellä kojelaudalla.

Read Full Post »

Pelottaa(ko) ?

Hejsan taas, Ingrid täällä !

Tuo otsikko on vähän epämääräinen, kuten myös omat ajatukseni. Ihan alkaa pelottaa, lukeeko kukaan näitä juttuja. Kukaan ei jätä itsestään mitään merkkiä tänne blogiin.  Kyllähän täällä joku ilmeisesti käy, koska laskuri pikkuhiljaa raksuttaa, mutta joko lukijat ovat kovin ujoja tai sitten heitäkin pelottaa…  No, pelko pois, nyt kirjoitan viimeisen osan peloista!

KISSAT !!!  Niitä tulee jokaisen pienen jyrsijän pelätä! Meillä on Jeanperin kanssa käynyt hyvä onni, tässä talossa ei ole yhtään kissaa. Mutta, totta puhuen, haluaismme nähdä sen kissan, joka meidän kimppuumme kävisi, koska mehän nyt olemme sentään SUURIA rottia.  Ja meillä on turvanamme kolme maastonakkia, jotka aina kissan nähdessään sekoavat ja saavat aikaan sellaisen metelin, että naapuritkin heräävät.  Toisaalta vanhin koirista ei kyllä oikeastaan vihaa kissoja, päinvastoin se haluaisi enemmänkin tehdä tuttavuutta niiden kanssa.

Kissat, HUI !

Kun kerran on olemassa kissapelko, niin tietysti on myös koirapelko.  Ja edelleen näistä meidän kanssa asustavista koirista, keskimmäinen on itse asiassa aika pelottava, koska sillä on jo kontollaan yksi hiirirukka.  Ja metsälenkillä se ei muuta teekään kuin kaivaa hulluna jokaista koloa ja juurakkoa löytääkseen jotain.  Me olemme saaneet olla toistaiseksi rauhassa, ehkä juuri kokomme vuoksi. 🙂

Nuorin koirista onkin meistä eniten kiinnostunut.  Olemme Jeanperin kanssa katselleet parvelta, kuinka Ylis tekee ruumiinavauksen pehmoleluille, ja sen kanssa saakin olla tarkkana.  Tässä kohtaa myönnämme molemmat tuntevamme vähän pelkoa.

Hmh... pitääkö koiria pelätä... Kyllä!

Tämä mainio kirja, jota olen lueskellut juttuni pohjaksi, sisältää vielä kartan pienten eläinten peloista, ja sitä tutkiessa on vierähtänyt hetki jos toinenkin.  Suosittelemme Jeanperin kanssa kaikille pikkuisille ja pikkupelkoja omaaville tätä riemastuttavaa kirjaa!

Pienten eläinten pelkokartta 🙂

Kiitos kirjalle !

Hej på er !

Read Full Post »

Koiria

Read Full Post »

Kontrastia

Maissipelto odottamassa korjuuta ja lunta huipulla. Lämpötilaero lähes 15 astetta, tuolla ylhäällä -7 ja täällä alhaalla +8.  Mutta tässä tuulessa tuolla ylhäällä pakkanen on verrattavissa varmaankin -25:een … Onneksi aurinko paistaa.

Read Full Post »

Older Posts »

%d bloggers like this: