Rauhatonta aikaa ja unettomia öitä

Viimeiset kolme päivää on alfauros Ylis jaksanut vahtia Annivannia silmiään tuskin ummistaen. Vanni puolestaan pysyttelee tiiviisti olohuoneen nojatuolin alla tai keittiössä tiskipöydän alla pitkin pituuttaan niin, ettei Yliksellä ole mitään saumaa. Öisin käy pauke meidän sängyn alla kunnes Vannin muriseva vastalause saa Yliksen hetkeksi huilaamaan.

Onneksi Vannin juoksu alkaa tältä erää olla ohi ja tilanne rauhoittumassa. Vanha Viivikin on saanut osansa, kun Ylis tuskissaan on muutaman kerran käynyt sitäkin “halaamassa”.

Kyllä uroskoiran elämä voi olla kovaa! Ruoka ei maistu ja univelkaa kertyy. Muutenkin hoikka poika alkaa jo muistuttaa kävelevää zombieta..

Tää on väsyttävää

Valokuvatorstain viikon teemana on TUOKSU

Valokuvista ja filmeistä jää aina puuttumaan se olennaisin, tuoksu, joka katsojan täytyy itse kuvitella. Tässä multaiseen mättääseen apinan raivolla kaivettu kuoppa ja koiran kuramullan mustaama kuono ja kieli  tuoksuvat jotenkin niin alkuvoimaiselle maalle!  Metsän ja kostean mättään tuoksu koiran turkissa! Metsän lika on puhdasta likaa, sanotaan ja se on niin totta! On harmi, kun tuoksuja ei vielä saa vangituksi kuviin (ehkä sekin ihme koetaan tulevaisuudessa).

Toisin on taas, jos koiratriomme keksivät  käydä “parfymoimassa” itseensä luomuhajuvettä, eli pyörähtää selälleen jonkin eläimen jätökseen tai voi se olla ihmisenkin…. Sitä tuoksua pestessä on parempi olla nuuhkimatta.

Tässä vielä pieni elävä näytös Vannin apinan raivosta keskittyessään mielipuuhaansa.

Vappu oli ja meni…

Jostain syystä nämä päivitykset tulevat hieman viiveellä… Kesä on täällä jo pitkällä vaikka vappua vietettiin reilu viikko sitten..

Sukulaisia Suomesta kävi vierailulla ja vietimme aurinkoisen päivän Lyonissa, Ranskan ruokapääkaupungissa. Matkaa Genevestä Lyoniin on 150km.  Saimme auton parkkihalliin lähelle vanhaa kaupunkia ja aloitimme päivän Starbuxin kahvilasta ennen varsinaista kaupunkikierrosta.

Vanha kaupunki kätkee sisälleen erikoisia kapeita jalankulkukäytäviä, trabouleita, jotka kulkevat rakennusten läpi ja yhdistävät kadut toisiinsa.
Fourvièren kukkulaa hallitsee satumainen Notre Damen kirkko. Valitsimme helpoimman reitin ylös, eli köysiratajunan. Kävellenkin ylös olisi päässyt, mutta portaita hellesäässä noustessa olisi pitänyt päästä suihkuun ylhäällä.

Vehreä kukkula kohoaa Lyonin yllä satumaisen kauniina. Kirkkoa kannattaa käydä katsomassa myös lähempää, sillä sieltä avautuvat upeat näkymät yli Lyonin.

Fourvièren kukkulan rinteellä on myös näkemisen arvoinen roomalaisten aikainen teatteri sekä Eiffel-tornia muistuttava Métallique-torni.
Lyonista ovat kotoisin myös elokuvan pioneerit Auguste ja Lois Lumière sekä Pikku prinssin kirjoittaja Antoine de Saint-Exupéry, joksi Lyonin lentokenttä on nimetty. Pikku Prinssin tuotteita oli myynnissä joka puolella.

Lounasta söimme vanhan kaupungin laidalla nukketeatterikahviassa (Guignol) ulkona terassilla. Tarjoilu oli ystävällistä ja ruoka erinomaista!
Ostoskatu kuhisi ihmisiä lauantaiseen tapaan. Emme kuitenkaan tuhlanneet kaunista päivää kaupoissa vaan istuimme kahviloissa ja katselimme ihmisvilinää.

Yhteenvedoksi Lyonista voisi sanoa, että kaupunkia ympäröivät joet, Rhône ja Sâone  siltoineen tuovat mieleen vähän Pariisin pienemmässä koossa.

MVI_6584

►

Ei edes kerran kuussa…

No huh huh, onpas aikaa vierähtänyt edellisestä postauksesta

Vuosi on jo pitkällä, hiihtolomat ja pääsiäiset vietetty, ja viikot ovat kuluneet normaalissa arjessa.  Säät ovat olleet aluksi talviset, kuten vuodenaikaan kuuluu, sitten maaliskuun lopussa tuli yhtäkkiä kesä, lämpötilat olivat kahdenkymmenen plusasteen tietämillä, talvivaatteet pakattiin pois ja siirryttiin shortseihin, ja sitten tuli se keväinen kylmyys takaisin.  Nyt on satanut viikon, ja seuraavat kymmenen päivää on luvassa sadetta, tosin lämpötilojen pitäisi nousta näistä viiden asteen lukemista pitkälle toisellekymmenelle ensi vikon aikana.  Luonto on vihreä, puissa alkaa olla lehdet ja hevoskastanjat kukkivat kohta.  Mutta kirsikat, jotka olivat kukassa lämpöisellä jaksolla, eivät varmaan saa marjoja valmiiksi kylmästä johtuen.  Saa nähdä, onko meillä pulaa marjoista ja hedelmistä tänä vuonna.

Laskettelua harrastettiin omassa lähirinteessä useamminkin ja muutaman kerran Flainessa.  Kelit vaihtelivat hyytävistä pakkasista (-28) lähes helteisiin aurinkokeleihin, jolloin olisi t-paitakin riittänyt.  Ja näiden kelien välillä oli vain viikko…  Nyt on kuluneen viikon aikana tullut Jurallekin jopa 40 senttiä uutta lunta kilometrin korkeudesta ylöspäin, mutta rinteet ovat siellä jo kiinni.  Flainessa olisi kautta vielä auki tämän viikon, mutta nilkoissa roikkuvat pilvet estävät sinne menemisen.

Koirat nauttivat keväästä, vaikka sateet vähentävät niiden ulkoiluhaluja.  Ylis on rauhoittunut paljon, sitä voi pitää vapaana jo melko hyvin metsässäkin, tosin se ei kuuntele kutsuja, paitsi ymmärtää komennon ‘paikka’.  Silloin se pysähtyy odottamaan, jos nyt ei satu olemaan jonkun tuoreen hajun jäljillä…

Kesäsuunnitelmia ei ole tehty vielä ollenkaan, odotellaan, miten isännän työasiat järjestyvät huhtikuun lopussa ja katsotaan, miten ja missä jatketaan elämää.  Joitakin taloja on käyty katselemassa, jos vaikka löytyisi vähän pienempi talo  ja isompi tontti, jossa voisi harrastaa pienimuotoista viljelyä ja koirilla olisi tilaa juosta.

Samaan aikaan on aloitettu muutama uusi blogi, ihan testimielessä, niistä vähän myöhemmin, jos intoa riittää niiden ylläpitoon.  Vieraita on käynyt tänä keväänä pariin otteeseen ja lisää on tulossa, ihan mukavaa vaihtelua normaaliin viikkorutiiniin.  Olemme vierailleet Lyonissa, Juran departementissa meiltä pohjoiseen ja vähän kierrelleet lähialuitamme paikoissa, joissa ennen ei ole tullut käytyä.  Niin ranskalaista ja niin erilaista silti.

Terveisiä kaikille lukijoille ja mukavaa kevään jatkoa…

Uusi vuosi, uudet lait liikenteessä

Uusi vuosi tuo uusia sääntöjä Ranskaankin. Tieliikenteeseen tulee uudet lait voimaan tällä viikolla, kun ne julkaistaan virallisessa lehdessä, Le Journal Officiel:issä.  Nopeuskamerapaljastimia ei saa enää olla käytössä, täällä ovat olleet hyvin suosittuja laitteet, jotka sisältävät GPS:n ja tiedon liikennekameroista, ja ne varoittavat hyvissä ajoin ennen kameraa. Ne eivät ole varsinaisia navigointilaitteita, vaan ihan pelkästään kameravaroittimia. Myös navigaattoreihin saa ladattua Euroopan liikennekamerat, ja tämä ominaisuus on myös nyt kielletty. Kyseenalaista on, miten asiaa valvotaan, navigattoreiden osalta on ohje, että tuo varoitusominaisuus pitää kytkeä pois päältä. Pitääkin tutkia, miten meidän vanhassa TomTomissa moinen onnistuu. Jos kamerapaljastin löytyy autosta, sakko on 1500 euroa ja samalla menettää kolme pistettä. Pistesaldoon koskeminen meidän tapauksessa tarkoittaisi sitä, että joutuisimme vaihtamaan nykyiset EU-ajokortit ranskalaisiin A4-kokoisiin leimattuihin paperiversioihin, jota emme tietenkään halua…

Edelleen, puhuminen kännykkään nousee 135 euroon ja kolmen pisteen menetykseen. Erikoinen uusi laki kieltää filmien katselun ajaessa, siitä napsahtaa 1500 euron sakko ja taas kolmen pisteen menetys. Mitenköhän yleistä on kuljettajan katsella ranskalaisissa autoissa ajaessa leffoja ? Koulubusseihin tulee alkolukot ja kaupunkipoliiseille, ’Municipal Police’, tulee oikeus tehdä huumetestejä.

Uudet lait koskettavat meitä lähinnä kännykkäkiellon ja ylinopeuksien osalta, pitää olla entistä tarkempi näissä asioissa. Sveitsin puolelta ei ole ihan tarkaa tietoa vastaavista laeista, mutta yleensä meidän ajotavalla niitä ei tarvitse murehtia.

Eilen aamulla oli pakkasta, ja sateidenjälkeen kaikki tiet mustan jään peitossa, jos suola-autot eivät olleet ehtineet käydä kierroksellaan. Cessyn kylän kohdalla oli viisi autoa suistunut tieltä aamuhämärissä, ja jopa Genevessä oli liikenneympyröissä paikoin jäätä.

Liikenneympyrät on nimetty uudelleen, suomesta ystävät olivat joskus ajelleet Ranskassa ja kyllästyneet satoihin ympyröihin, ja jokaisessa luki ennen ympyrään menoa ’vous n’avez pas la priorité’, eli etuajo-oikeus puuttuu, joten liikenneympyrä on nimeltään ’vunavepa’.

Enää valaisevat jouluvalot pimeydessä

Niin taas tuo ihana odotettu lumi häipyi ja harmaus ja pimeys voitti! Toivottavasti ylhäällä vielä on lunta ja pääsisi joulun päivinä laskettelemaan..
Tänä iltana tulevat jouluvieraat Suomesta ja täälläkin rauhoitutaan ja heittäydytään herkkujen nautiskeluun. Perinteisiä jouluruokia ei täällä tänä vuonna valmisteta vaan syödään meren antimia, ostereita, simpukoita ym. samppanjan kera! Hanhen maksaa ja ankkaa tietysti ja jälkiruuaksi ja välipalaksi juustoja. Kasviksiakin pitää olla; kurpitsaa, maa-artsokkaa, purjoa – niistä valmistuu ihania keittoja ja paistoksia. Näistä on meidän Joulu tehty!
Jouluaattona menemme joulusaunaan Divonnen kylpylään, siellä on melkein suomalainen sauna; kiukaalle saa itse heittää vettä!

Lumesta ja liikenteestä

Lunta on tullut viikon aikana vihdoin meillekin.  Juralla oli jo viikonloppuna yli 50 senttiä ja lisää on tullut vuorokauden ympäri pakkasen kera, joten ylhäällä on talvi.  Gexin kylässä kuudessasadassa metrissä on lunta ja se tuo Joulun tunnelmaa, vaikka muuten Joulu on vain näkyvissä kauppojen ilmoituksissa ja koristeissa.  Liikenteeseen lumi tuo oman vivahteensa, hidastaen liikenteen totaalisesi, ja aamuisin on lähdettävä töihin kuuden jälkeen, ellei halua viettää kahta tuntia autossa normaalin puolen tunnin sijaan.  Aikaisin aamullakin tiet ova täynnä kahtakymppiä körötteleviä autoja, jotka ovat käärmeissään siitä, että nelivedolla ajetaan jonojen ohi aina, kun vastaantulijoita ei ole…

Tänäkin aamuna kylällä yksi pieni ranskalainen pösö körötteli kävelyvauhtia, kun ei uskaltanut ajaa kovempaa, ja siitä kun päästeli ohi, sai peräänsä torventoitotusta ja vilkkuvia valoja.  Mahtaa ottaa pannuun, kun joku kehtaa mennä ohi.

Keväällä ranskalaisiin autoihin tulee uusi pakollinen lisävaruste, presidentti Sarkozyn terveinen, alkoholitesteri ! Se on pieni muovipussi, joka puhalletaan täyteen ilmaa, sitten siihen kiinnitetään pieni kapseli, ja pussi tyhjenetään painamalla ilma kapselin läpi ulos.  Kapselissa olevat kiteet muuttuvat hengitysilman alkoholimäärästä riippuen ja sen pitäisi osoittaa, onko kuljettajalla alkoholia veressä alle 0.5 promillea.  No, eilen tuli testattua moinen kapistus, ensin vietettiin illallinen hyvien ystävien kanssa viinin kera, ja sitten puhallettiin pussiin.  Huomioitavaa on se, että kapselin mitta-asteikko ei todellakaan ole yksiselitteinen, eikä rakeiden muuttuva väri ole nähtävissä lainkaan selvästi, joten päätös ajamisesta on tehtävä aika epämääräisen testin tuloksena.

Testi tulee pakollisksi, koska alkoholi aiheuttaa Ranskassa suurimman osan liikennekuolemista, ja on maan tapa ajaa autoa maistissa.  Ranskalaisen poliisin alkoholitesti onkin sellainen, että se avaa kuljettajan oven, ja jos kuski ei putoa tielle, niin matka voi jatkua.  Pitää siis muistaa aina kiinnittää turvavyö, etenkin jos lähtee liikenteeseen juoneena!

Talven autuutta, tässä mennään kävelyvauhtia...